Hei Alma

Joulu oli ja meni.  Kolme päivää joulua on ihan riittävästi mulle. Tykkään tietyistä asioista kuten joulukuusesta. Sitä ja muitakin joulukoristeita on ihan mukava katsella. Perinteisistä jouluruuista alan olla jo hiukan eri mieltä. Voisin uudistaa menun jos se vain sopisi muille. Ehkä sekoitus uutta ja vanhaa.  Mun ruokavalio on kääntynyt enemmän ja enemmän kasviksiin. Laatikot kyllä ovat  kasvisruokaa, joista tykkää mieskin.  Vai olisko vain parasta lähteä jouluksi pois? Tai jättää joulu viettämättä? Maailmassahan on paljon ihmisiä, jotka eivät vietä joulua. Mä voisin kyllä kokeilla joulua jossain palmun alla....

Kyllä mä kai vietän joulua ensi vuonnakin, kun ilmoitin alkavani jouluvalmistelut nyt. Kerrankin hyvissä ajoin. Tein ensimmäiset ostokset heti maanantaina Tiimarista. Nyt alkaa joulukorttien askartelu. Pääsisköhän tuolla ennätysten kirjaan? 

Huomenna tai siis tänään, koska vuorokausi on jo vaihtunut, lähdetään kuopuksen kanssa matkalle, siis mä lähden. Muut jäävät kotiin. Se on niinkuin rippikoulu lahja ja suuntana on tietysti pyhä maa.  Maa täynnä pyhää historiaa. Kuopus on meillä ainut kirkon jäsen, vaikkei uskovainen olekkaan. Hän vain tykkää tehdä asiat niinkuin kaikki muutkin tai sanoisinko enemmistö. Siis kuulua kirkkoon käymättä kirkossa. Ja hänellä on täysi vapaus tehdä omat valinnat. Taisivat kärsiä pientä katoa kirkossa syksyllä, joten hyvä että saavat uusia tilalle. Itse olen eronnut kirkosta noin kolmetoista vuotta sitten. 

Kävin ostamassa itselleni uuden kameran. Ei mikään äkkinäinen päätös. Olen miettinyt tätä kyseistä mallia niin kauan, että G9 mallista on mennossa G12 versio nyt kun sen kävin hakemassa. Perustelut miehelle uuden kameran tarpeesta olivat todella hyvät; mä en mitenkään pärjää yhtään vähemmällä määrällä kameroita kuin hän autoja. Sitä paitsi mä en osta merkkimeikkejä( tuskin ostan mitään meikkejä) ja vaatteissakin taitaa olla L.o.g.g. eniten käytetty. Tänään muuten löysin kivat housut Prismasta, 29 € miinus 40 %. Onneksi, koska mä en yllättäen ? mahtunut mun housuihin eikä mulla olisi ollut  aikaa etsiä niitä muualta. Ja ne on aika kivat olla kun lähtee matkalle. Kuvausharrastukseen saisi kyllä uppoamaan rahaa vaikka kuinka jos olisi mitä upottaa. 

Meidän majoitus on bed&breakfast ilman tuota breakfastia. Pääpaikka oli täynnä, jossa olis saanut breakfastiakin. Me mennään 10 minuutin päähän omaan huoneistoon. Joka on 5 minuutin päässä torilta josta saa ihanat hedelmät + muut (mainoksen mukaan). Lentokentältä on autolla 30 minuuttia majapaikkaan. Israelissa taidetaan mitata matkat minuutteina. Majoitus-isäntä on kiitettävästi lähettänyt mulle ohjeita ja kuvia. Jopa kuvan taksista. Ettei vaan erehdytä väärään taksiin. Mulla ei kyllä ikinä ole ollut näin  hyviä ohjeita! 

                         t: Aino

ps. mä ehdin nukkua 120 minuuttia.

jos nukun.

ei taida onnistua.

ps2. mun kirjoitukset on varmaan 

huonointa suomea.

olen ymmärtänyt

kuopuksen puheista,

 joka osaa äidinkielen täydellisesti,

että mulla menee kaikki väärin..

mä en oikeasti muista enää mitään

"säännöistä" ja

taitaa olla oikein kirjoituksenkin kanssa

vähän niin ja näin välillä.

mutta ei se haittaa mua ja

toivottavasti ei suakaan!

Hyvää Joulua, Aino !

Meidän joulu alkaa valmistua vasta nyt,
aattoaamuna.
Joulusiivous, koristelut, liinojen silittämiset ....
ja mitä todennäköisemmin pientä sanojen kipinöintiä.

Ihan niinkuin aikoinaan lapsuudessa,
yrittäjävanhempien joulu valmistettiin kaupassakäynteineen,
siivouksineen, leipomisineen vastaa aattona aamupäivällä
- ennen ei siihen aikaa ollut.
Ja yleensä aikaansaatiin kunnon riidat,
jotka rauhoittuivat aaton notkuvaan ruokapöytään (hyvä ruoka, parempi mieli)
ja hiljenivät joulunajan pitkiin pyhiin. (miten ne tuntuivatkin lapsena niin pitkiltä, kolme vaivaista päivää)

Mun joulumieli siis odottaa tuloaan,
ehkä se tulee kunhan pääsemme käymään vanhempien luona.
Sitä ennen kipakoidaan koti siistiksi.

Toivottavasti joulusi on rentouttava,
mukava,
maistuva,
iloinen,
värikäs,
lämmin,
ilahduttava

....

(kaikenlaisia odotuksia pakattuna yhteen juhlaan,
jonka alkuperäistä merkitystä muistaako kukaan?)

Kaikesta huolimatta,

hyvää jouluajouluajouluajoulua,

ystävä!

Alma. your's friend. forever.

ps. siivouksen ulkoistaminen on hyvä ajatus.
kokemusta on.
ehditkö vielä toivoa joululahjaksi?

HEI ALMA,

pardonner

sorry

scusare

vabandust

förlåt mig

=

ANTEEKSI

Anteeksi, etten ole ehtinyt kirjoittaa. Anteeksi, etten ole ollut hyvä ystävä. Anteeksi, että olet saanut tuntea sen. Onneksi on sana anteeksi ja onneksi olet niin ihana ystävä, että annat anteeksi.

Tänään mietin sellaista, että  minä kun olen saanut lahjana tai kirouksena, erittäin hyvät kuulo- ja hajuaistit, missä ammatissa näitä lahjoja voisi hyödyntää.  Kumpikin noista tuntuu välillä kiroukselta, minä kun satun elämään täällä miesten ja koiran kanssa kuten tiedät. Mies ehdotti hakeutumista supolle tarkkailutehtäviin...olisiko siinä minulle tulevaisuuden ura? Voisin samalla harrastaa valokuvausta kuvaamalla tarkkailtavia kohteita. Ja jos vielä saisin ulkomaankomennuksia ympäri maailmaa, niin alkais olla jo lähellä unelmatyötä. Minultahan onnistuu tuo kellon siirtokin, nytkin olen ihan jonkun muun maan ajassa täällä kotona. Ehkä noin 5 aikavyöhykettä länteen..

Siivouksesta alkaa olla niin paljon kokemusta, että voisin ryhtyä vaikka konsultiksi. Joulusiivous on aiheuttanut tänä vuonna suurta tuskaa ja olen yrittänyt keksiä kuinka siitä voisi tehdä mukavaa. En keksinyt mitään. Hyvä musiikki ja viinikään ei auta enää. Taitaa olla ulkoistaminen edessä.

Katson tässä samalla telkusta kantrin mahtavaa palkintojuhlaa Nashvillestä. Samassa ohjelmassa saa kaupanpäälle muotishown, kun juontaja (Carrie Underwood) käy vaihtamassa esiintyjien välissä vaatteita. Olen käynyt vuosia sitten countrytanssikurssin, jonka opeista en enää muista mitään, mutta kivaa se oli! Olen ehdottomasti kantri ja tanssi fani, erikseen ja yhdessä. 

t: Aino,
 tuleva vakooja,

entinen country-tanssija

ps1. Blake Shelton on vuoden 2010

mies countrylaulaja

ps2. Miranda Lambert on vuoden 2010

nais countrylaulaja

ps3. vakooja menee nyt tarkkailemaan

unia

Ystäväni Aino,

englantia ja suomea, sopivasti sekaisin - KYLLÄ. annassa ( nro 48/2010) oli juuri Tommy Hellstenin ja vaimonsa Caritan haastattelu, jossa kehoitettiin olemaan enemmän "being" ja vähemmän "doing". mahtaa olla mielenkiintoinen, kahden terapeutin parisuhde. onkohan siinä vaaransa, että suhde menee ylikuntoon? toinen juttu samassa lehdessä käsitteli myös parisuhdetta, sanomanaan vähentää parisuhteen jatkuvaa analysointia: hiljaa yhdessä. päätoimittaja Hanne Jensen kirjoitti:"Meillä vietetään laatuaikaa television ääressä niin, että mies katsoo telkkaria ja minä luen. Mikään ei ole niin rentouttavaa kuin olla hyväntuulisesti hiljaa parisuhteessa. Pitkässä suhteessa voi nukahtaa, ohittaa, kohdata tai istua hiljaa."

mä tässä samalla sivussa katselen näitä Linnan Juhlia. varmaan kukaan itseänsä fiksuna pitävä ihminen ei sitä tunnustaisi julkisesti, mutta mun fiksuushan tiedetään - joten voin sen tässä tunnustaa. lähinnä minua kiinnostaa nuo ihana ja kamalat puvut, on niin mukava arvostella turvallisesti täältä kotisohvalta. menisinköhän mä linnanjuhliin, jos saisin kutsun? näyttäisin kyllä alleineni kamalalta iltapuvussa, joten en ehkä menisi. tai ainakin pitäisi saada se kutsu vuotta ennen, että tietäis olla "linna-kunnossa" - enää ei siis riitä "rantakunto". (niinkö mä koskaan siinä kunnossa olisin ollut - ja siitä huolimatta rannalla rillutellut. ) teemana oli kutsuilla kuulemma kierrätys, ja sitä näkyikin. jotkut vanhemmat miehet olivat kierrättäneet vaimonsa nuorempaan -tai sitten heillä oli tyttäriä mukanaan. no jokatapauksessa, kilistän kuohuvaa punaista juomaa lasissani itsenäiselle Suomelle!

sun kannattee kyllä tutkata sitä brändäystä, josko se siitä aukeaisi. tosin, mä luulen että tämä meidänkin tavallinen arki ja elämä pysyy onnellisempana ilman mitään brändiä.

ai niin, Lisa Sounio on muuten Marko Ahtisaaren vaimo. ja hänellä (siis Lisalla) oli linnanjuhlissa esiliina (linkissä myös toinen erikoinen puku, joka sopis mulle - ei näkyis vartalon kriittiset kohdat) jossa oli printattuna isänsä sotilaskuva. hmmmmm ?

Ystäväsi,
Alma

ps1
raskaustesti ostamatta

ps2

Teemalla alkoi
(mielestäni)
hulvaton sarja:
Kuumien aaltojen naiset

...
varoittelin miestäni,
että tätä on tulossa.

ps3
Aino and Alma with Adi
ei varmaan pääsisi
opetusohjelmaksi
-
kuin ehkä siinä tarkoituksessa,
miten käy,
jos ei opiskele koulussa englantia.
Tosin,
ei meillä niin hauskaa olisi,
jos olisimme opetelleet
tarpeeksi.

so marvellous, my best friend ever.

Hei Alma darling,

näin puhutaan Suomessa nykyisin. Suomea ja englantia sekaisin, poikani mukaan. Ja täytää myöntää että, minä  myös puhun niin jostain syystä. Siis en aina, joskus. Syystä jota en tiedä itsekkään. Ne meidän puhutaan pelkkää englantia hetket ovat olleet so FUN. Koska nähdään, että voidaan taas harjoituttaa englantia ja nauraa vatsalihakset kipeiksi?? Ja siitä saa idean; yhdistetty englanninkurssi ja matkaohjelma vois olla aika hupaisa. Me siis matkustaisimme ja opettelisimme englantia. Ja sä keksit jo sen nimenkin; Alma ja Aino Adin kanssa. Tositeeveetä, ei tosikoille. Mä ainakin katsoisin tuon nimisen ohjelman...toivottavasti Adi on vielä hengissä. Maailman nopein kuljettaja. Tai ainakin toiseksi nopein.

Kuule ei niillä legginseillä ja pitkillä kalsareilla olekkaan muuta eroa kuin nimi. Pitää  olla tarkkana, koska legginseillä voi liikkua julkisilla paikoilla, mutta pitkillä kalsareilla ei. Miesten mielestä ne on kaikki pitkiä kalsareita. Oikeasti mä olen joutunut käyttämään villahousuja. Ne villasilkkihousut on ihanat, tässä iässä ei enää halua palella. Niin ja kyllä sä olisit voinut mennä sinne sovituskoppiin  ilman mitään sovitettavaa. Mä olen joutunut myös joskus mennä vähentämään kerroksia, enkä edes keksinyt ottaa mukaan "sovitettavaa". 

Tuo itsensä brändääminen menee mun mielestä vähän tai aika paljon liian pitkälle. Joten en jaksa kiinnostua Lisa Souniostakaan, joka on mulle täysi arvoitus. En siis ole kuullut koskaan Lisasta. Tai ehkä mun pitäis tutkia vähän, jos ymmärtäisin sitten tätä itsen brändäystä. Vaikka se on varmaan viimeinen asia mun to do listalla. Vai onko se jotain semmoista, että mun mahtavan tavallisesta elämästä tulis mahtavan loistavaa tämän brändäyksen takia? Tätähän täytyy tutkia.

Lääkkeistä, sairauksista, mikroaaltouuneista ja varmaan kaikesta löytyy ne vastakkaiset näkemykset. Ihan alan ihmisillä ja sitten meidän tavallisten ihmisten pitäisi osata tehdä päätöksiä, kumpaa uskoa. Ja kumpi näkemys saa enemmän näkyvyyttä, siitä tulee yleensä se uskottavampi. Mä voisin luopua mikroaaltouunista vaikka heti. Mä en käytä sitä juuri ollenkaan, koiralle joskus lämmitän siellä ruokaa. Enkä tiedä muuten mitään sen haittavaikutuksista. Mä vaan oikeasti sulatan rasvatkin leivontaan kattilassa, puurot teen aina kattilassa, omat ruuat lämmitän aina hellalla. Pakasteet sulatan kuumassa vedessä, jos kiire. Sauvasekoittimesta en luovu, toivottavasti se ei säteile mitään tai ole mitenkään vahingollinen. Eihän täällä voi nykyisin olla varma mistään? Muusta kuin, että myrkkyjä saadaan koko ajan ja kaikesta. Nyt kun en myrkytä enää  itseäni tupakalla, haluaisin välttää muitakin turhia myrkkyjä. Minulta löytyy takuuvarma lopetus tupakoitsijoille, Allen Carr; Stumppaa tähän. Ei ole tehnyt mieli tupakkaa sen jälkeen. Ei edes nikotiinipurkkaa. Ja säälin kaikkia tupakoitsijoita nykyisin. The END.

t: Aino

PS. todennäköisesti olet raskaana,

osta raskaustesti

PS2. ilmoita minulle heti testin tulos

Hei Aino,

Kun nyt valitin tuosta kylmyydestä, niin nyt sitten tuli kuuma. Onneksi tavaratalossa on sovituskopit: housut rekistä "sovitukselle", koppiin ja legginsit pois jalasta, housut sovittamatta takaisin rekkiin. Olisinkohan voinut mennä ihan reilusti ilman niitä housuja? (Miksi niitä muuten sanotaan legginseiksi, nehän on oikeesti pitkät kalsarit?)

Huomasin kyllä, että shoppailukunto on alentunut - sinällään järkyttävää ajatellen lähestyvää joulua. Ehkä mä siis jätän jouluostokset ostamatta, ja nautin tästä alikunnosta. Tosin ylikunto yllätti siten Prismassa: Pandan juhlapöydän konvehteja lähti mukaan 5 kpl:een boxi - kilohinta kun oli yksittäisissä paketeissa kaksinkertainen. Se ostos ei lienyt ollut kovin järkevä, suklaiden syöminen kun meillä jää yleensä minulle.

Ja tästähän mitä loistavimmin voimme siirtyä keskusteluun hammaslääkäreistä. Tai kenties vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Tai kolesterolista. Hammaslääkärissä eniten minua järkyttää tuoli sekä ne kaikki surisevat ja värisevät työkalut jotka pieneen suuhuni tungetaan eri operaatioiden aikana. Kipua kestän, mutten surinaa, värinää, metallinmakua .... Vähät hiilihydraatit tuntuvat lisääntyneen näin pimeässä. Olkoon niin. Ja mitä tähän kolesteroli asiaan tulee, kirjastosta löytyivät (kiitos opastuksesi) Antti Heikkilän kirja : "Elämän paras aika" - ja lisäksi Malcolm Kendrickin kirja "Ei sittenkään kolesteroli". Kunhan olen ne lukenut, voimme keskustella asiasta lisää. Jälkimmäisen kirjan ensimmäisiä vaikutuksia tulee varmaankin olemaan mikroaaltouunin käytön välttäminen, siitä kirjassa oli tietoa jonka perusteella vältän vast'edes ruuan lämmittämistä tai sulattamista mikrolla.

Mä haluaisin, tähän kultaiseen keski-ikääni, tunteen siitä että on vaan NOW. Tässä hetkessä. Ei eilisessä eikä tulevassa. Vaan ihan NOW.

t. Alma

ps1

Mä muuten katsoin noita Sibelius viulukilpailuita,
ja siellä Lisa Sounio puhui brändäämisestä.
Kuinka jokaisen pitäisi tehdä itsestään brändi.

Onko meillä nyt brändi?

ps2
Minne mä haluaisin matkustaa,
en tiedä.
Jossain missä on lämmintä
ja aurinko veisi tämän
kroppaan hiipivän väsymyksen
ja mieleen ujuttautuvan
masennuksen
pois.

Hei Alma,

-22.2 on melkein liikaa. Mutta jos pitäisi valita vesisateen ja -22.2 väliltä, ottaisin tuon pakkasen kuitenkin. Se on mulle ja koiralle miellyttävämpi sää lenkkeillä. Tiedäthän meidän koiran, karvaa riittää. Sitä turkkia ei ole tarkoitettu    vesisateeseen ja kurakeleihin. Polttoainetta kuluu näillä pakkasilla kyllä enemmän.  Enkä puhu nyt autosta.  Minun täytyy syödä useammin/enemmän.

Tälle viikolle suunnittelemani reissu siirtyi tulevaisuuteen. Olen joutunut syömään särkylääkkeitä, eikä vieläkään ole oikein selvillä johtuuko särky poistetusta hampaasta vai jostain toisesta hampaasta. Se aukko "revittiin" uudestaan verille ja aloitin alusta taas haavan parantamisen. 

Kenkä-ongelmia ja ongelma-kenkiä...kokemusta on. Iästä on hyötyä tässäkin asiassa, kokemusta on kertynyt. Mulla on ollut joskus kauan sitten Arcopedicot myös.  Silloin ei kyllä ollut noin  hyvännäköisiä malleja. Jalka-ongelmien takia käytän kenkiä sisällä, tällä hetkellä Crokseja. Ne tuntuvat tosi hyviltä. Birkit ovat olleet käytyössä jo monta vuotta. 

Kultaisessa keski-iässä naisen TO DO LIST on pitempi kuin ehtii ja jaksaa. Mun listaan kuuluu jalkapohjien venyttely, hieronta ja voimistelu, jalkahoidot,  lantionpohjalihasten kunnossapito, kaikkien lihasten venyttely, vatsa- ja selkälihasten kunnosapito, rentoutuminen, hammasvälien puhdistus langalla, liikunta ja tunnin puhelu ystävälle. Nämä oli siis niitä, joilla olisi tarkoitus pitää itsensä kunnossa. Itsestäänselvyydet kuten hampaiden pesu ja terveellinen ruoka eivät kuulu tuohon listaan. Nyt täytyy lopetella tämä kirjeen kirjoittaminen ja siirtyä tekemään edes jotain tuolta to do listalta. Samalla voin  haaveilla vaikka matkasta Marokkoon....

                                       t: Aino

           ps. minne sä matkustaisit mieluiten?

    

Hei Aino,

Minä en ole ihan varma, tästä talven hehkutuksesta. Tai ainakin meillä sai aamulla hehkutella, autoa. Pakkasta -22,2. Lumi ja valoisuus on hyvä, mutta liiallinen pakkanen ei. Epäilen myös, että näitä pakkasia ja tulevia hehkutuksia riittää, talvella. En siis hehkuta, ainakaan tästä.

Toivottavasti pääsit Eestin matkalle, mahdollisista esteistä huolimatta. Vai lähditkö jo sinne Marokkoon? Olisin tänään lähtenyt kanssasi ihan minne vaan, lämpimämpään. Hetkeäkään miettimättä noussut siiville kevyempien vaatteiden kera.

Matkallahan - ehkä muistat, ongelmani on ollut liiallinen määrä kenkiä. Tai no, ehkä vaatteitakin on ollut liikaa. Ja kun on vielä suurenmoisen kokoinen, nehän painavat. Eikä ne kengätkään pienimmästä päästä ole. Niin, hankin itselleni sisäkengiksi Arcopedicon ballerinat. Ne ovat kevyet, kannan niitä päivittäin mukana laukussani (joka kuulemma on enemmänkin säkki, sanoi sekä kirjakaupan myyjä sekä opiskelutoverini) (opiskelutoverin kommentin ymmärrän, mutta kirjakaupan myyjän kommenttia en) (tai on kait hänelläkin oikeus kommentoida naisella mukana kulkevaa punaista säkkiä). Ne ovat myös erittäin kätevän keveät mahdollisille tuleville ulkomaanmatkoille. Ehkä siis mahdollistavat yhden lisäkenkäparin mukaan otettavaksi. Alunperin haaveilin RedFoot ballerinoista, mutta jäivät toistaiseksi tilaamatta tarpeen jo tyydytettyäni. Vaikka Redfootit olisivat olleet ehkä hiukan enemmän Marvellous, kuten tiedät miten merkki-herkkä olen.

yours,
Alma

ps. voikohan tässä iässä
alkaa jo vaihdevuodet?
Vai olenko raskaana?
Tässä iässä?

Hei Alma,

tukkoisuutta on ollut täälläkin. Mutta kyllä se ohi menee. Aina on mennyt. Ei se vatkaaminen vaarallista ole, mutta mä en vaan jaksa sitä. 

Siellä miljardien hyttysten maassa on se malaria. Minä, joka en yleensä piirtele piruja seinille, olen hieman varuillani Italian matkan takia. Jos keskellä Milanoa 2 hyttystä löytää sinut, hotellihuoneesta ja joudut sen takia viikon sairaslomalle, niin mitkä olisivat seuraukset Intian matkasta? Toki siellä on alueellisia eroja ja varmaan vuodenaikakin vaikuttaa hyttysten määrään, mutta silti....

Ja sitten hiukan asiaa minusta ja totuuksista. Sinä voit kertoa minulle millainen olen - mutta se on vain yksi totuus; sinun kokemus ja mielipide. Totuuksia minusta on yhtä paljon kuin ihmisiä. Osittain tulisi samoja ja osittain täysin erinlaisia. Ja tietysti minulla on oma käsitys itsestäni. Mikset uskaltaisi kertoa näkemystäsi minusta? Tiedän etten ole täydellinen, kukapa olisi? Luulen, että ihmiset yleensä tiedostavat varsin hyvin huonot ja hyvät puolensa. Ja minä tiedän omani vähän liiankin hyvin, ainakin ne huonot. Luulen, että minussa on jotain hyvää mielestäsi, kun jaksat minua.  Ikävä kyllä minun ongelmat tuskin loppuisivat siihen, että kertoisit minulle millainen olen. Tai sinun ongelmat siihen, että minä kertoisin millainen sinä olet. (jos ongelmia yleensä on). 

                                                           t: Aino

       PS. Ihanaa kun tuli talvi, tää on ihanaa!!! 

       PS2.  Mä lähden luultavasti pienelle matkalle ensi viikolla, Eestiin.

               Sekin on aika ihanaa.

       PS3.  Se miten paljon kello on nyt, ei ole yhtään ihanaa.

                Eikä edes nukuta yhtään....

PS4. Niin ja siellä psykiatrilla ollaan ihan katse kontaktissa.

Ne taitaa vain leffoissa makailla soffilla ja tuijotella kattoa...

dear Aino,

Mulla on virrat nyt ihan tukossa. Johtuuko se liian aikaisesta nousemisesta, vai kenties negatiivisista ajatusvirroista. Muistatko sen Lisa Nicholsin "Onnistut, tuli mitä tuli" kirjan ohjeen näihin negatiivisiin ajatuksiin, kuinka vaihdetaan levyä? Olisi tänään ollut kanssaihmisillä ihmettelmistä, kun olisin etusormillani joutunut otsaani painelemaan useaan otteeseen. Senverran negatiivista virtaa oli liikkellä.

Pääsisiköhän niistä virroista eroon, vaikka siellä Intiassa. Siellähän on se joku joki, jossa voisi käydä kastautumassa. Silloin voisi olla pienin huoli niiden miljarin hyttysen aiheuttamat reaktiot, luulen niin. Mutta jos sillä puhdistuisi negatiiviset virrat, niin kait sen kaiken muun kestäisi. Jos hengissä selviäisi.

Toivottavasti sä selviät hengissä itsesi kanssa. Ettet liikaa rasitu. Ja toisaalta, onko se vatkaaminen niin vaarallista? On se niin monimutkaista, itsensä tutkiminen ja löytäminen. Miten sitä tunteekaan toisen paljon paremmin ja useasti tietää mitä toisen kannattaisi elämällään tehdä? Ainakin tähän ole itse törmännyt, yleensä vielä niin että tieto tulee toisesta tai kolmannesta lähteestä, tämä asiantuntia harvoin uskaltautuu analyysinsä suoraan sanomaan. Ainakaan, jos sattuu olemaan nainen. Niinkuin yleensä on. Pitäisikö siis mun sanoa sulle, millainen sinä olet - niin säästyt monivuotiselta ihmissuhteiden ja tunteiden vatkaamiselta? Mä ehkä uskaltaisin sen sanoa suoraan, mutta ehkä siihen tarvitsisi muutaman lasillisen sangriaa. Ja kepeän kesäisen illan.

kesää odotellessa,
Alma

ps. mies oli tänään pessyt pyykkiä,
kun aamulla siitä vihjaisin.
Kotiin tultuani
mainitsi siitä.
Vastasin: "Joo"
Olisi odottanut kuulemma
kannustavaa kiitosta,
jotain
"hieno juttu"- suuntaan.

Onkohan mies koskaan kiitellyt mua
pyykinpesusta?

No, ehkä se on suurempi saavutus hänelle.

ps2.
Keskustelu joko psykiatrin tai gynegologin kanssa on haasteellista.
Kummankaan kanssa ei saa kunnollista katsekontaktia.
.

KUUKAUTISET INTIASSA - KUULOSTAA HYVÄLTÄ.
OTAN MUKAAN OFFIA JA TERVEYSSITEITÄ.
VARAANKO AJAN GYNEGOLOGILLE VAI MATKAN?

Hei Alma,

kyllä tämä naisten elämä on uskomattoman monimutkaista. Ja silti ehdottoman mahtavaa. Ainakin joskus. Vaikka vaikeuksia riittää. Tiedätkö jonkun joka nukkuu ilman vaikeuksia? Enkä tarkoita miehiä. Niin, nukun minäkin ilman vaikeuksia, sitten kun nukun. Vaikeus on siinä, että nukuttamaan alkaminen voi tapahtua milloin vain 22.00 - 04.00 välillä. Yritä sitten suunnitella aikatauluja tuon perusteella...ja entäs sitten herääminen! Ettei olisi liian helppoa, niin olen sitten herkkä heräämään. Esim. kello 06.00 kun ensimmäinen herää aamun toimiin.

Miehille pitää antaa yksityiskohtaiset ohjeet tehtäviin, muuten menee takuuvarmasti pieleen. Valkoinen aluslakana, kaksi sinistä raidallista pussilakanaa..

Mä kuule luulen, että kaikki on mahdollista. Kuumat aallot tai lukihäiriö. Mulla meinaa tuo lukihäiriö vaivata tässä iässä. Joudun varmistella ja korjailla ylimääräisiä konsonantteja vähän väliä.

Matka on varma, mutta minne ja milloin, sitä ei vielä tiedä. Vai oliko meillä sovittu jo jotain? Intiaan? Mä en siitä Intiasta tiedä, uskaltaako sinne sun kanssa lähteä. Siellä on miljardi hyttystä, enkä tiedä selviätkö hengissä niistä...

Joo ja kuule, mä luin tässä kirjan Vapaa nainen törmää todellisuuteen, tutkimusmatkoja tosielämään, Katriina Järvinen / Tuulikki Pietilä. Seuraava pätkä on sieltä; Ystävättärien elämää seuratessa ja omien kokemustenkin perusteella itsensä tutkiminen liittyy usein johonkin tiettyyn elämänvaiheeseen. Käsittämötön paha olo saattaa alkaa vaivata esimerkiksi parisuhdeongelmien, eron tai työttömyyden laukaisemana. Tässä vaiheessa nainen voi muutaman vuoden ajan pyöriä itsensä ympärillä ja rasittaa lähipiiriä loputtomalla ihmissuhteidensa ja tunteidensa "vatkaamisella". Mä olen rasittanut itsenikin. Toivottavasti tää menee ohi. Heti huomenna.

t: Aino,

miss you too

ps. ei sun tartte puhua gynelle tai psykiatrille,

mä olen puhunut niitten kans ja voin konsultoida sua ihan hyvin!

ps2. mä söin tänään IHAN liikaa,

IHANAA pastaa ja jälkkäriks breadpuddingia.

loppuviikoks pitää sit keksiä jotain huonompaa,

ettei joka päivä syödä liikaa!

Hei Aino,

On taas niitä nukahtamisvaikeuksia. Tai, en mä vielä nukkumassa ole, mutta menossa. Tai en oikeastaan edes menossa, vaan suunnittelen menemistä. Mutta miten tuolla nukkuu, kun siellä jyrisee mies. On toki miehen kuorsaus ihan hyvä asia, silloin kun nukun. Kun en kunnolla saa muuten nukuttua. Mutta nukahtaminen on vaan niin vaikeaa. Pitäis ennättää nukahtaa ennenkuin seuraava kuorsausaalto alkaa. Sujahtaa aaltojen väliin. Mutta ensin pitäis varmaan sujahtaa lakanoiden väliin, niin vois sitten yrittää sujahtaa aaltojen väliin.

Mies laittoi muuten eripari pussilakanatkin. Ottaa vähän mun esteettiselle silmälle, mutta onneksi nyt on yöllä melkoisen pimeää, niin ei niin haittaa. Ja kohta on lakanoiden pesupäivä, josko silloin ennättäisin vaihtaa samaan sarjaan hela hoidon. Kuvittele, meille tuli kerran vieras, ja mies laittoin pedin... ja siihen ne kaikkein vanhimmat lakanat ja keskenään kaikkein erivärisimmät. Piti pyydellä anteeksi vieraalta seuraavana aamuna. Onneksi sattui olemaan senverran boheemia tyyppiä, ettei ollut edes huomannut. Tai sitten me oltiin niin hiprakassa, kun tultiin kotiin. Tais olla jotkut asiakasjuhlat, jos oikein muistan. Ja niissähän riittää juotavaa, liiaksi asti.

Aalloista vielä, mä taidan kohta ootella niitä kuumia aaltoja. Tai en mä niitä nyt odottele, mutta taitavat tulla ilman odottamattakin. Vai voikohan jo tässä iässä? Kierto on kyllä ihan sekaisin, meidän varmaan pitäisi sen takia lähteä johonkin reissuun. Onhan se takuuvarmaa, sun ja mun matka ja mun kuukautiset. Pitäisköhän mun keskustella asiasta gynegologin vai psykiatrin kanssa?

miss you,

Alma